Hoppa till innehåll Hoppa till meny Hoppa till meny
Karlskoga kommun

Besök oss
Katrinedalsgatan 4
Karlskoga

Våra öppettider (ordinarie):
Måndag - fredag 07.30 - 17.00

Tills vidare: 07.30-16.00

Servicecenter - din väg in i kommunen
0586-610 00
0586-622 00 - automatisk växel, säg namnet på den du söker så kopplas du automatiskt.
info@karlskoga.se

Fler kontaktuppgifter

25 helmikuuta 2020

Denna artikel är äldre än 6 månader och är kanske inte längre aktuell.

Ruotsinsuomalaisten päivää juhlittiin

Noin satakunta henkilöä oli kokoontunut Karlskogan kansantalolle viettämään yhteistä iltaa muiden ruotsinsuomalaisten kanssa.

Illan juhlapuheen piti Jouni Slagner, joka on RSKL:n 1 varapuheenjohtaja sekä Örebro- Värmlannin piirin puheenjohtaja. Juhlaan toivotti tervetulleiksi hänen vaimonsa Nina Slagner, joka on Karlskogan ruotsinsuomalaisen neuvoston puheenjohtaja.

- Syy siihen, että juhlimme päiväämme, on hiukan erilainen. Mielestäni meidän pitäisi juhlia päivää korostaaksemme kaikkea positiivista, mitä on tapahtunut ruotsinsuomalaisten oikeuksien suhteen täällä Ruotsissa, toteaa Jouni Slagner juhlapuheessaan ruotsinsuomalaisten päivänä.

- Meillä on tapana olla melko hiljaisia olemmassaolostamme ja ehkä olemme myös hieman melankolisia. Mutta vuodessa on 364 muuta päivää, milloin voimme olla synkkiä, jos haluamme. Siksi meidän pitäisi, mielestäni, pitää hauskaa ja muistaa kaikki se, mitä olemme saavuttaneet, Jouni Slagner jatkaa.

Hän tarkoittaa mm. äänioikeutta, kaksoiskansalaisuutta, asemaa virallisena vähemmistönä, jolla on omat suomenkieliset oikeutensa Ruotsissa.

Ruotsinsuomalaisten päivää vietetään vuosittain 24. helmikuuta, vuodesta 2011 lähtien ja on ollut Ruotsin virallinen lippupäivä vuodesta 2013.

- Emme mitenkään tyydy tämän päivän tilanteeseen, vaan jatkamme taistelua oikeuksistamme. Ruotsilla on paljon työtä kansallisia vähemmistöjä koskevan lain noudattamiseksi. Karlskoga ei vielä noudata lakia koulun ja hoivan puolella, Jouni Slagner sanoo.

- Vanhustenhoidossa on edistytty viime vuosina, esimerkiksi suomalainen dementiaosasto on saatu aikaan ja nyt on somaattinen hoito-osasto vireillä. Mutta esimerkiksi kotihoito ei täytä lainkaan vaatimuksia. Sen puolella on vielä paljon tekemistä, sanoo Niina Slagner

Karlskogan juhlissa on kävijöitä sekä Degerforsista että Lindesbergistä. Lindersbergin seniorilaulajat ja hauítaritrio vastasi enimmiten juhlaohjelmasta, joka sisälsi asianmukaisen kahvitauon lisäksi myös puheen, haitarimusiikia, runoja sekä sketsin.

RSKL:n Örebro-Värmlannin piirin perustamisesta tulee kuluneeksi tänä vuonna 50 vuotta. Tätä juhlitaan suuresti Hälleforsissa lokakuussa. Vuosina 1968-1970 noin 80 000 ihmistä muutti Suomesta Ruotsiin. Yksi heistä oli Marjatta Juvonen, joka esitti kirjoittamansa runon ”Minun tarinani” (julkaistu runoilijan luvalla).

Minun tarinani

Se oli vuosi 1969, kun kotimaani jätin,
ja edessä oli elämää tyhjin käsin.
Lapsia neljä - aarteistani parhaat,
sallinut en niiden joutuvan harhaan

Juna ja laiva meidät Ruotsiin toi,
missä käsittämätön musiikki korviini soi.
Arki oli tylyä, ymmärrän nytten,
savoa viänsin kun muutakaan en osannut.

Asunto meillä oli kyllin hyvä,
kun vertaa anoppilan yläkertaan.
Vesi tuli hanasta kun rattia käänsi ja
lapset ammeessa uimaan pääsi.

Mies kävi töissä ahkerasti,
että sais kruunuja autoon asti,
Sillä vois huristella munnolaan asti,
kun sinne jäi koiramme kaunis vahti.

Lapset kielen oppivat kyllä,
minä en siihen vieläkään yllä.
Olen onnellinen siitä kun tänne tultiin
Ja matkani päättyy Ruotsin multiin.

Siitä nyt tuli vappuna 50 vuotta
ja nuoruudesta poissa on saman verran.
Itkua en väännä minkään vertaa.
Sopeuden elämääni tällä kertaa.

Kirjoitettu Karlskogassa 21.1. 2020

Marjatta Juvonen


Uppdaterad 2020-02-26